çrémad-bhägavata-mahä-puräëam
dvitéyaù skandhaù
Version 1.0
This edition is being called 1.0. Nevertheless, since the Bhävärtha-dépikä and Krama-sandarbha were already available to us in electronic editions, some editing was done on these, so a large number of mistakes have been found and corrected. Critical editing of the Bhagavata text has also been begun, but this work needs to be done scientifically. I am not aware of any critical editions being done with manuscripts from all over India, but this would no doubt be a very useful exercise, as the history of the Bhagavata’s birth and travels over India are still something of a mystery.
Sources:
Bhägavata-tätparya. Änandatértha Madhväcärya.
Transcription by Jan Brzezinski. Taken from Bhakti Ballabh Tirtha’s edition (Calcutta: Chaitanya Vani Press, 1995).
Bhävärtha-dépikä. Çrédhara Svämé.
Transcribed by Jan Klapis and proofread by Robert Gafrik from Çré Paëòita Rämateja Päëòeya's edition published by Caukhambä Saàskåta Pratiñöhäna in Vraja-jévana Präcya-bhäraté Grantha-mälä series (28), reprinted in 1987. Gafrik and Klapis included all the pandit’s notes, even those refering to other commentaries, but some of them have been removed where they refer to other commentaries included in this edition, or where they give a source reference. This is one of the sources for the reading of the Bhagavata text itself.
Krama-sandarbha. Çré Jéva Gosvämé.
The authoritative source document here is Puridas’s 1952 edition (Vrindavan Das: Haridas Sharma). Primary transcription—where Ñaö-sandarbha text was available on the Gauòéya Grantha Mandira, it was used after comparison and correction. Most, though not all, cross-references have been given. Another transcription by Durmada Das was made available, which was also compared and corrected. I don’t know which Durmada Das used, but it does not seem to fit in clearly to the sources used in Puridas. Some footnotes refer to these alternate readings, but this has not been done thoroughly. I have used the same references given by Puridas.
- (ka) MS 516 in the Baranagar Gauranga Grantha Mandir.
- (kha) MS 137 in the Bangiya Sahitya Parishad Library.
- (ga) MS IIIC100 in the Asiatic Society Library, dated 1714.
- (gha) Another MS in Bengali script. No further information.
- (ìa) Ramanarayan Vidyaratna’s edition (Murshidabad, 1892).
Unfortunately, as is the case with all Puridas’s editions, there is no discussion of the critical process used.
Särärtha-darçiné of Viçvanätha Cakravarté Öhäkura.
Taken from Bhakti Ballabh Tirtha’s edition (Calcutta: Chaitanya Vani Press, 1995). Transcription by Jan Brzezinski. This volumee is one of the sources for the reading of the Bhagavata text itself.
Catuùçloké-bhäñya. Çréniväsa Äcärya.
A special feature of this commentary is the inclusion of Srinivas Acharya’s commentary on the the catuùçloké (2.9.30-36). Taken from Haridas Shastri’s undated edition (ca. 1983). Transcription by Jan Brzezinski.
Çrémad-bhägavata-mahä-puräëa. In two volumes with Hindi translation. 13th edition. Gorakhpur: Gita Press, 1989.
This edition was used to help establish the Bhagavata text itself.
There have been some formatting problems due to Microsoft Word’s handy complex scripts function, which I seem to be unable to disable. Hopefully, most of the complexities have been unraveled.
Jan Brzezinski 2006-02-10
—o)0(o—
dvitéyaù skandhaù
oà namo bhagavate väsudeväya
(2.1)
prathamo’dhyäyaù
mahäpuruña-saàsthänuvarëanaà
|| 2.1.1 ||
çré-çuka uväca
varéyän eña te praçnaù kåto loka-hitaà[1] nåpa |
ätmavit-sammataù puàsäà çrotavyädiñu yaù paraù
madhvaù: yaù para iti ||1||
çrédharaù : çré-gaëeçäya namaù |
dvitéye[2] tu daçädhyäyaiù çré-bhägavatam äditaù |
uddeça-lakñaëoktibhyäà[3] saìkñepeëopavarëyate ||i||
tatra tu prathame’dhyäye kértana-çravaëädibhiù |
sthaviñöhe bhagavad-rüpe manaso dhäraëocyate ||ii||
yan-näma-kértanaà däna-tapo-yogädi-sat-phalam |
taà nityaà paramänandaà harià nara nama smara ||iii||
atha dvitéya-skandha-vyäkhyä |
uktaù pürvam upodghätaù[4] saprasaìgaù çukägamaù |
räjïä påñöaà nèëäà kåtyam athäha çuka-san-muniù ||iv||
räjïaù praçnam abhinandati—varéyän iti | te tvayä | puàsäà çrotavyädiñu[5] madhye yaù paraù çreñöha-gocaraù praçnaù kåta eña varéyän | yato loka-hitam etat, mokña-hetutvät | ätma-vidäà muktänäà ca saàmato yataù ||1||
krama-sandarbhaù :
dvitéya-krama-sandarbhe sandarbhäëäà samähåtiù |
kriyate yan-nideçena sa me’nanya-gater gatiù ||
atha dvitéya-skandhasya krama-sandarbhaù | api me bhagavän prétaù kåñëaù päëòu-suta-priyaù [bhä.pu. 1.19.35] ity ädinä çré-kåñëa eva sva-ratià vyajya miryamäëänäà çrotavyädi-praçnenaivänta-käle çré-kåñëa eva mayy upadiçyatäm iti çré-räjäbhipräyänantaraà çré-çuka uväca—varéyän eña iti | te tvayä | puàsäà çrotavyädiñu madhye yaù paraù çré-kåñëa-çravaëäbhipräyeëa paramaù praçnaù kåtaù | eña tu varéyän | yad vä, tvayä kåtaù yaù praçno’pi çrotavyädiñu paraù | yasya praçnasya çravaëädau parama-puruñärthaù sidhyatéty arthaù | eña eva varéyän sarvävatärävatäri-praçnebhyaù parama-mahän | sa ca loka-hitaà yathä syät tathaiva kåtaù | tvaà tu tathäbhüta-çré-kåñëaika-nibaddha-prematvät kåtärtah eveti bhävaù |
vaiyäsaker iti vacas-tattva-niçcayam ätmanaù |
upadhärya matià kåñëe auttareyaù satéà vyadhät || [bhä.pu. 2.4.1] iti |
atra saté vidyamänä kåñëe yä matis täm eva viçeñeëa dhåtavän ity arthaù | etad eva vyaktékariñyate räjïä—
harer adbhuta-véryasya kathä loka-sumaìgalä |
kathayasva mahäbhäga yathäham akhilätmani |
kåñëe niveçya niùsaìgaà manas tyakñye kalevaram || iti [bhä.pu. 2.8.2]
evam eva kathito vaàça-vistäraù [bhä.pu. 10.1.1] ity ädy-anantaraà samyag-vyavasitä buddhiù [bhä.pu. 10.1.15] ity ädi | atra pürvaà mayä nänävatärädi-kathäbhir abhinanditasyäpi yä çrémad-vasudeva-nandanasyaiva kathäyäà naiñöhiké sthäyi-rüpä ratir jätä, eñä buddhis tu samyag-vyavasitä parama-vidagdhety arthaù | yad vä, yaù praçne’pi çrotavyädiñu paraù | yasya praçnasyäpi çravaëädau parama-puruñärthaù sidhyatéty arthaù ||1||
viçvanäthaù:
praëamya çré-guruà bhüyaù çré-kåñëaà karuëärëavam |
lokanäthaà jagac-cakñuù çré-çukaà tam upäçraye ||
gopa-rämäjana-präëa-preyase’tiprabhuñëave |
tadéya-priya-däsyäya mäà madéyam ahaà dade ||
daçädhyäye dvitéye’smiàç cakre näräyaëäditaù |
pravåttasyäsya çästrasya prakramaà vyäsa-nandanaù ||
adhyäyais tribhir utkarño bhakter ekena saànatiù |
harer dhätur näradasya saàvädas tribhir ucyate ||
praçnä ekena viñëüpadeça ekena dhätari |
ekena lakñaëäny asya daçeti skandha-saìgrahaù ||
tatra tu prathame’dhyäye yamädy-añöäìga-yoginaù |
vairäja-mürteù pätäla-päda-mülädi-dhäraëä ||o||
pürva-kandhänte—ataù påcchämi saàsiddhim iti, puruñasyeha yat käryaà [bhä.pu.
1.19.37] iti väkyäbhyäm | samyak siddhiù kä ? atra sädhanaà ca kim ? iti taträpi çravya-japyädikaà kim ? tatraiväçravyäjapyädikaà ca kim ? iti räjïaù praçnam abhinandati | varéyän çreñöhaù | te tvayä kåtaù praçna evaà lokänäà hitam | na cäyaà präkåtaù praçnaù ity äha | ätma-vidäm eñäà yuñmat-sabhopaviñöänäà saàmataù | etad-artham evaiteñäm aträgamanäd iti bhävaù | yataù çrotavyädiñv iti satäà praçno’pi çrüyate kértyate smaryate ity ataù çrotavyädiñu praçneñu madhye yaù praçnaù paraù | ito’nyasyotkåñöasyäbhävät sarväntimaù | imaà praçnam eva çrutvä kértayitvä småtvä pumäàsaù sarvot’py atikåtärthä bhavanti | kià punar etat-praçnasyottaraà mayä dattaà çrutvä tvaà kåtärtho bhaviñyaséti bhävaù | ittham evägre’pi vakñyate—
väsudeva-kathä-praçnaù puruñäàs trén punäti hi |
vaktäraà pracchakaà çrotèàs tat-päda-salilaà yathä || [bhä.pu. 10.1.16] iti ||1||
—o)0(o—
|| 2.1.2 ||
çrotavyädéni räjendra nèëäà santi sahasraçaù |
apaçyatäm ätma-tattvaà gåheñu gåha-medhinäm ||
çrédharaù : tatra tävat sväbhävika-kriyäëäm anartha-hetutvaà vadanbrühi yad vä viparyayam [bhä.pu. 1.19.30] ity asyottaram äha—çrotavyädénéti tribhiù | gåheñu saktänäm ata eva gåha-medhinäà tad-gata-païca-sünä-paräëäm[6] | medhatir hiàsärthaù ||2||
krama-sandarbhaù : tatra bhagavad-ävirbhäva-mätrasya çravaëäder ävaçyakatvena kaimutyam äha—çrotavyädénéti caturbhiù | ätma-tattvaà bhagavat-tattvam | tasmäd ity upasaàhariñyamäëatvät | tad apaçyatäà parama-çrotavyatvenäjänatäm ity arthaù ||2||
viçvanäthaù: bhagavac-caraëa-präptir eva saàsiddhis tatra kåtyaà tan-näma-lélä-çravaëa-kértanäd eva sarvotkåñöam ity agre pratipädayiñyan prathamaà—brühi yad vä viparyayam ity asyottaratvena karmayogam äha—çrotavyädénéti tribhiù | ätmanäà tattvaà—ke vayam ? kià kurmahe ? kim udarkä bhaviñyämaù ? kathaà nistäraà präpnumaù ? ity apaçyatäà kintu gåheñu saktänäà gåha-medhinäà gåha-gata-païca-sünäparäyaëänäm | medhå hiàsäyäm ||2||
—o)0(o—
|| 2.1.3 ||
nidrayä hriyate naktaà vyaväyena ca vä vayaù |
divä cärthehayä räjan kuöumba-bharaëena vä ||
madhvaù: apaçyatäà nidrayä ||3||
çrédharaù :taiç ca[7] våthaiväyur vyayo bhavatéty äha | naktaà rätrau yad vaya äyus tannidrayä vyaväyena ratyä vä hriyate | divä ahni yadvayas tad arthärtham udyamena, siddhe’rthe kuöumba-poñaëena veti | ca-kärävanukta-samuccayärthau ||3||
krama-sandarbhaù : atipräkåtänäà tu nidrayety ädi ||3||
viçvanäthaù: teñäà våthaiväyur vyayo bhavatéty äha | naktaà yad vayas tan-nidrayä hriyate iti| rätreù präyaù karmänarhakälatvät | vyaväyena ramaëena veti | karmiëäà stré-saìgasyäniñiddhatvät | arthehayä artha-spåhayä | arthän vinä karmäsiddheù | siddhe cärthe kuöumba-bharaëena veti | karma-yoge kuöumba-bharaëasya vihitatvät ||3||
—o)0(o—
|| 2.1.4 ||
dehäpatya-kalaträdiñv ätma-sainyeñv[8] asatsv api |
teñäà pramatto nidhanaà paçyann api na paçyati ||
madhvaù: asatsu abhadreñu sad-bhäve sädhu-bhäve ceti vacanät ||4||
çrédharaù : nanu naçvara-kuöumbädy-arthaà katham äyur-vyayaà kuryät ? taträha | dehädiñu ätmanaù sainyeñu parikareñv asatsu mithyä-bhüteñv api pramattaù prasaktas teñäà piträdi-dåñöäntena näçaà paçyann api nänusandhatte ||4||
krama-sandarbhaù :na vyäkhyätam |
viçvanäthaù: apaçyatäm ätma-tattvam iti yad uktaà tad vivåëoti | dehädiñu ätmanaù sainyeñu sva-sainya-tulyeñu | kälena saha yoddhum iveti bhävaù | asatsv api jévätmano dehädi-sambandhäbhävän mithyäbhüteñv api teñu pramattaù prasaktaù | yad vä, asatsv api asädhuñv api bahirmukhatväd asmartheñv apéty arthaù | pramattaù anavahitaù | yatas teñäà nidhanaà kälanaiva näçam | anañöänäm api piträdi-dåñöäntena näçam | paçyann api nänusandhatte | tenäyaà kälenaiva grasyate | bhagavad-bhaktas tu bhagavad-unmukhair dehädibhir apramattaù kälam api jayatéti bhävaù ||4||
—o)0(o—
|| 2.1.5 ||
tasmäd bhärata sarvätmä bhagavän éçvaro hariù |
çrotavyaù kértitavyaç ca smartavyaç cecchatäbhayam[9] ||
çrédharaù : evaà viparyaya-praçnottaram uktvä, çrotavyädi-praçnasyottaram äha—tasmäd iti | he bhärata bharata-vaàçya | sarvätmeti preñöhatvam[10] äha | bhagavän iti saundaryam | éçvara ity ävaçyakatvam | harir iti bandha-häritvam | abhayaà mokñam icchatä ||5||
krama-sandarbhaù : abhayaà sarva-duùkha-niväraka-sarvänanda-maya-puruñärtham | gatavän abhayaà harim [bhä.pu. 2.1.13] iti vakñyamäëät | martyo måtyu-vyäla-bhétaù [bhä.pu. 10.3.21] ity ädeç ca ||3||
viçvanäthaù: ataù kåtärthébhavituà karmädikam akurväëä bhaktim eva kurvérann ity äha tasmäd iti | he bhärata ! bharata-vaàçya ! abhayaà sva-paräbhaväbhavam icchatä puàsä hariù çrotavyaù | atra harir iti viçeñya-padam | sarvätmety ädi-viçeñaëa-trayeëa mokñäbhisandhiné rägänugä vaidhé ca bhaktir vyaïjitä | tatra prathamäyäà—abhayaà mokñam icchatä sarveñäm ätmä paramätmä hariù çrotavya iti | dvitéyäyäm abhayaà niñkampaà yathä syät tathä icchatä lobhavatä puàsä | bhagavän atisundaro nanda-sünuù çrotavya iti | bhagaà çré-käma-mähätmya-vérya-yatnärka-kértiñu ity amaraù | tåtéyäyäà, na bibhety asmäd ity abhayo harir eva | muhürtät sarvam utsåjya gatavän abhayaà harim [bhä.pu. 2.1.13] ity agrima-çloka-dåñöes tam icchatä, abhayam ätma-träëam icchatä vä | éçvaro harir éçitavyena puàsä çotavya ity ädi kértitavyaç ca smartavyaç ceti ca-käräbhyäà çravaëänantaraà kértana-smaraëayor eka-kälatvaà vihitam iti çrotavyädi praçnasyottaram uktam ||5||
—o)0(o—
|| 2.1.6 ||
etävän säìkhya-yogäbhyäà sva-dharma-pariniñöhayä |
janma-läbhaù paraù puàsäm ante näräyaëa-småtiù ||
çrédharaù : ataù param anyac chreyo nästéty äha—etävän eva janmano läbhaù phalam | tam äha—näräyaëa-småtir iti | säìkhyädibhiù sädhya iti teñäà svätantryeëa läbhatvaà värayati | säìkhyam ätmänätma-vivekaù | yogo’ñöäìgaù | ante tu småtiù paro läbhaù | na tan-mahimä vaktuà çakya ity arthaù ||6||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù: jïäni-karmi-prabhåtayo’nye’pi sädhu-saìga-vaçäd yadi bhaktä bhavanti, na punaù karmädikaà kurvanti tadä te’pi kåtärthä ity äha—etävän iti | säìkhya-yoga-svadharma-niñöhäbhir etävän janmano läbhaù paraù çreñöhaù | ko’sau ? ante prayäsakti-nyäyena jïäna-yoga-karmaëäm avasäne sanakädi-nava-yogeçvara-präcénabarhiù prabhåitnäm iva näräyaëa-småtiù çuddhä bhaktir yadi syät | ante iti—yadi punar api bhaktià tyaktvä jïänädiñu niñöhitä na bhavantéty arthaù | ata evam eva vakñyate—
etävän eva yajatäm iha niùçreyasodayaù |
bhagavaty acalo bhävo yad bhägavata-saìgataù || [bhä.pu. 2.3.11] iti |
janmana evänte näräyaëa-småtiù paro läbha iti ca kecid ähuù ||6||
—o)0(o—
|| 2.1.7 ||
präyeëa munayo räjan nivåttä vidhi-ñedhataù |
nairguëya-sthä ramante sma guëänukathane hareù ||
madhvaù: dhyäpekñayä präyeëa | nairguëya-sthä muktäù | etat sämagä yan nästa iti çruteù ||7||
çrédharaù : tatra sadäcäraà pramäëayati—präyeëeti | vidhi-ñedhato vidhi-niñedhäbhyäà nivåttä nairguëye brahmaëi sthitä api | sma prasiddham ||7||
krama-sandarbhaù : tad eva kaimutyena darçayati präyeëeti ||7||
viçvanäthaù: saàsiddhis tu bhagavad-rüpa-guëa-mädhuryänubhava eva, sa ca brahma-säyujyäd apy atiçreñöha iti mahad-anubhava-pramäëenäha präyeëeti | vidhi-ñedhataù vidhi-niñedhäbhyäà nivåttä nairguëye sthitä—muktä apéty arthaù | guëänukathane eva ramante, na tu nirviçeña-brahma-sukhe’péty arthaù | präyeëety anena anye jévan-muktäs tato nikåñöäù säyujyärthaà guëänukathanaà kurvanti, na tu tatra ramante ||7||
—o)0(o—
|| 2.1.8||
idaà bhägavataà näma puräëaà brahma-sammitam |
adhétavän dväparädau pitur dvaipäyanäd aham ||
madhvaù: dväpare ca ädau ca | kåñëävatäräpekñayä | vyäsaù ñaö-çata-varñéyo dhåtaräñöram ajéjanad iti skände ||8||
çrédharaù : kim idam apürvaà kathayasi ? satyam apürvam evedam ity äha | idaà bhagavat-proktaà tan-nämaika-pradhänaà puräëaà brahma-saàmitaà sarva-veda-tulyam | yad vä, brahma samyak mitaà yena | kutas tvayä präpta-mata äha—adhétavän iti | dvaipäyanät pituù | kadä ? dväparädau dväparaù ädir yasya kälasya tasmin dväparänte ity arthaù | çantanu-sama-käle vyäsävatära-prasiddheù ||8||
krama-sandarbhaù : brahma-sammitaà naräkåti-para-brahmaëaù çré-kåñëasya tulyam—kåñëe svadhämopagate [bhä.pu. 1.3.43] ity ädeù | dväparädau brahma-çäkhädivat tad-agratva-vyavahäreëa dväparänta ity arthaù | yad vä, dväpara evädir yasya tatra tadéyänte sandhyäàça ity arthaù ||8||
viçvanäthaù: kim idam açrutacaram apürvaà kathayasi ? satyam apürvam evedam ity äha | bhägavataà bhagavantam adhikåtya kåtaà bhagavatä proktaà vä, bhagavata idam iti vä | çästram idaà yuñmad-asmat-praçnottara-viräji çré-bhagaval-lélämayam antarbhüta-yuñmad-ädi-janma-sthiti-saàsthiti-kathä-prapaïcam adhyätma-déptaà sarvopaniñat-sära-svarüpam anädi-siddham eva mat-piträ bädaräyaëenävirbhävitam | brahma-sasmitaà para-brahma-tulyaà brahmäpi samyakmitaà yeneti vä | kutas tvayä präptam ? tata äha—adhétavän iti | asya çästrasyärtho buddhi-balena svayaà jïätum açakya iti bhävaù | kåñëävatäräd anatipürvam eva satyavatyäà dvaipäyanasya prädurbhävät dväparädäv iti na saìgacchate, tasmäd dväpara-çabdenätra dväparänta eva lakñyate | tataç ca dväparasya dväparäntasya ädau dväparopänta ity artho vyäkhyeyaù ||8||
—o)0(o—
|| 2.1.9-10 ||
pariniñöhito’pi nairguëya uttama-çloka-lélayä |
gåhéta-cetä räjarñe äkhyänaà yad adhétavän ||
tad aham te’bhidhäsyämi mahä-pauruñiko bhavän |
yasya çraddadhatäm äçu syän mukunde matiù saté ||
madhvaù : pariniñöhito’pi muktir asya bhaviñyatéti niçcito’pi | udaraà saàçayaù proktaù pariniñöhä-viniçcaya ity abhidhäne |
åñy-uktam ädevatäç ca vimuktau pariniçcitäù |
tathäpy adhika-saukhyärthaà yatante çubha-karmasu |
vimuktäs tu svabhävena nityaà dhyänädi-tatparä || iti gäruòe ||9||
çrédharaù : siddhasya tava kuto’dhyayane pravåttis taträha—pariëiñöhito’péti | gåhéta-cetä äkåñöa-cittaù ||9||
krama-sandarbhaù :pariëiñöhito’pi nairguëye ity ädau, tad ahaà te’bhidhäsyämi ity antena | yasya çraddadhatäm äçu syän mukunde matiù saté iti çré-bhägavatasya parama-mahimänam uktvä tad-anantaraà çré-bhägavatam upakramamäëa eva tasya nänäìgavataù çréman-mukhatayä tan-näma-kértanam evopadiçati ||9-10||
viçvanäthaù : nanu tvam ati prasiddhaù | janmata eva brahmänubhavé gåhät parivrajya gataù | anvrajantaà pitaram api naiva paryacaiñéù | samprati katham evaà brüñe ? ity ata äha pariniñöhita iti | gåhéta-cetä äkåñöa-cittaù | brahmänubhaväd api léläyä mädhuryädhiko’ham eva pramäëam iti bhävaù | tarhédam apürvaà vastv aham api labheyety ata ämüla-cülam eva mäm enadeväsvädayety äkäìkñäyäm äha tad aham iti | mahä-puruñaà çré-kåñëaà präptum arhaséti mahä-pauruñikaù | yad vä, vinayäditvät svärthe öhak uttara-pada-våddhiù | yasya yasmin çré-bhägavate | yad vä, çraddadhatäà madhye yasya tava matiù saté | tataç ca janmädy asya ity ärabhya viñëu-rätam amümucat ity antaà sarvam eva çré-bhägavataà çrävayämäsa iti jïeyam| ataeva prathama-dvädaçayor api çuka-proktatve ambaréña çuka-proktaà nityaà bhägavataà çåëu iti vacanaà samyag upapadyate ||9-10||
—o)0(o—
|| 2.1.11 ||
etan nirvidyamänänäm icchatäm akuto-bhayam |
yoginäà nåpa nirëétaà[11] harer nämänukértanam ||
çrédharaù: sädhakänäà siddhänäà ca nätaù param anyac-chreyo’stéty äha etad iti | icchatäà käminäà tat-tat-phala-sädhanam etad eva | nirvidyamänänäà mumukñüëäà mokña-sädhanam etad eva | yoginäà jïäninäà phalaà caitad eva nirëétam | nätra pramäëaà vaktavyam ity arthaù ||11||
krama-sandarbhaù : taträpi sarveñäm eva parama-sädhanatvena parama-sädhyatvena copadiçati—etan nirvidyamänänäm iti | öékä ca—sädhakänäà siddhänäà ca nätaù param anyac-chreyo’stéty äha etad iti | icchatäà käminäà tat-tat-phala-sädhanam etad eva | nirvidyamänänäà mumukñüëäà mokña-sädhanam etad eva | yoginäà jïäninäà phalaà caitad eva nirëétam | nätra pramäëaà vaktavyam ity arthaù | ity eñä |
näma-kértanaà cedam uccair eva praçastam—nämäny anantasya hata-trapaù paöhan [bhä.pu.1.5.11] ity ädau |
atha pädmoktä daçäpy aparädhäù parityäjyäù | yathä sanat-kumära-väkyam—
sarväparädha-kåd api mucyate hari-saàçrayät |
harer apy aparädhän yaù kuryäd dvipada-päàsavaù ||
nämäçrayaù kadäcit syät taraty eva sa nämataù |
nämno’pi sarva-suhådo hy aparädhät pataty adhaù || iti |
aparädhäç caite—
satäà nindä nämnaù paramam aparädhaà vitanute
yataù khyätià yätaà katham u sahate tadvigarhäm |
çivasya çré-viñëor ya iha guëa-nämädi-sakalaà
dhiyä bhinnaà paçyet sa khalu hari-nämähita-karaù ||
guror avajïä çruti-çästra-nindanam
tathärtha-vädo hari-nämni kalpanam |
nämno baläd yasya hi päpa-buddhir
na vidyate tasya yamair hi çuddhiù ||
dharma-vrata-tyäga-hutädi-sarva-
çubha-kriyä-sämyam api pramädaù |
açraddadhäne vimukhe’py açåëvati
yaç copadeçaù çiva-nämäparädhaù ||
çrutväpi näma-mähätmye
yaù préti-rahito’dhamaù |
ahaà-mamädi-paramo
nämni so’py aparädha-kåt || iti |
atra sarväparädha-kåd api ityädau çré-viñëu-yämala-väkyam apy anusandheyam—
mama nämäni loke’smin çraddhayä yas tu kértayet |
tasyäparädha-koöés tu kñamämy eva na saàçayaù || iti |
satäà nindä ity anena hiàsädénäà vacanägocaratvaà darçitam | nindädayas tu yathä skände çré-märkaëòeya-bhagératha-saàväde—
nindäà kurvanti ye müòhä vaiñëavänäà mahätmanäm |
patanti pitåbhiù särdhaà mahäraurava-saàjïite ||
hanti nindanti vai dveñöi vaiñëavän näbhinandati |
krudhyate yäti no harñaà darçane patanäni ñaö || iti |
tan-nindä-çravaëe’pi doña uktaù—
nindäà bhagavataù çåëvan tat-parasya janasya vä |
tato näpaiti yaù so’pi yäty adhaù sukåtäc cyutaù ||[bhä.pu. 10.76.26] iti |
tato’pagamaç cäsamarthasyaiva | samarthena tu nindaka-jihvä chettavyä | taträpy asamarthana-svapräëa-parityägo’pi kartavyaù | yathoktaà devyä—
karëau pidhäya nirayäd yad akalpa éçe
dharmävitary asåëibhir nåbhir asyamäne |
chindyät prasahya ruçatém asatéà prabhuç cej
jihväm asün api tato visåjet sa dharmaù || [bhä.pu. 4.4.17] iti |
çivasya çré-viñëor ity atraivam anusandheyam | çrüyate’pi—
yad yad vibhütimat sattvaà çrémad ürjitam eva vä |
tat tad evävagaccha tvaà mama tejo’àçasaàbhavam || [gétä 10.41] iti |
brahmä bhavo’ham api yasya kaläù kaläyäù [bhä.pu. 10.68.26] iti |
yat-päda-niùsåta-sarit-pravarodakena
térthena mürdhnädhikåtena çivaù çivo’bhüt [bhä.pu. 3.28.22] iti |
såjämi tan-niyukto’haà haro harati tad-vaçaù |
viçvaà puruña-rüpeëa paripäti triçakti-dhåk || [bhä.pu. 2.6.30]
tathä mädhva-bhäñya-darçitäni vacanäni brahmäëòe—
rujaà drävayate yasmäd rudras tasmäj janärdanaù |
éçanäd eva ceçäno mahä-devo mahattvataù ||
pibanti ye narä näkaà muktäù saàsära-sägarät |
tad-ädhäro yato viñëuù pinäkéti tataù småtaù ||
çivaù sukhätmakatvena sarva-sarodhanäd dharaù |
kåtyätmakam imaà dehaà yato vaste pravartayan ||
kåttiväsäs tato devo viriïciç ca virecanät |
båàhaëäd brahma-nämäsau aiçvaryäd indra ucyate ||
evaà nänä-vidhaiù çabdair eka eva trivikramaù |
vedeñu ca puräëeñu géyate puruñottamaù || iti |
vämane—
na tu näräyaëädénäà nämnäm anyatra saàçayaù |
anya-nämnäà gatir viñëur eka eva prakértitaù || iti |
skände—
åte näräyaëädéni nämäni puruñottamaù |
adäd anyatra bhagavän räjevarte svakaà puram || iti |
brähme—
caturmukhaù çatänando brahmaëaù padmabhür iti|
ugro bhasmadharo nagnaù kapäléti çivasya ca |
viçeñ-nämäni dadau svakéyäny api keçavaù || iti |
tad evaà çré-viñëoù sarvätmakatvena prasiddhatvät tasmät sakäçät çivasya guëa-nämädikaà bhinnaà çakty-antara-siddham iti yo dhiyäpi paçyed ity arthaù | dvayor abheda-tätparyeëa ñañöhy-antatve sati çré-viñëoç cety apekñya ca-çabdaù kriyeta | tat-prädhänya-vivakñayaiva çré-çabdaç ca tatraiva dattaù | ata eva çiva-nämäparädha iti çiva-çabdena mukhyatayä çré-viñëur eva pratipädita ity abhipretam | sahasra-nämädau ca sthäëu-çivädi-çabdäs tathaiva |
atha çruti-çästra-nindanam— yathä päñaëòa-märgeëa dattätreya-rñabha-devopäsakänäà päñaëòinäm |
tathärtha-vädaù stuti-mätram idam iti mananam | kalpanaà tan-mähätmya-gauëatäkaraëäya gaty-antara-cintanam | yathoktaà kaurme vyäsa-gétäyäà—
deva-drohäd guru-drohaù koöi-koöi-guëädhikaù |
jïänäpavädo nästikyaà tasmät koöi-guëädhikam || iti |
yat tu çruta-näm-mähätmyasyäpy ajämilasya so’haà vyaktaà patiñyämi narake bhåça-däruëe [bhä.pu. 6.2.27] ity etad väkyaàtat khalu sva-daurätmya-mätra-dåñöyä | näma-mähätmya-dåñöyä tv agre vakñyate tathäpi me durbhagasya [bhä.pu. 6.2.30] ity ädi dvayam |
nämno baläd iti | yadyaî bhaven nämno balenäpi kåtasya päpasya tena nämnä kñayaù | tathäpi yena nämno balena parama-puruñärtha-svarüpaà sac-cid-änanda-sändraà säkñäc-chré-bhagavac-caraëäravindaà sädhayituà pravåttas tenaiva parama-ghåëäspadaà päpa-viñayaà sädhayatéti parama-daurätmyam | tataù kadarthayaty eva taà tan näma ceti tat-päpa-koöi-mahattamasyäparädhasyäpäto bäòham eva | tato yamair bahubhir yama-niyamädibhiù kåta-präyaçcittasya krameëa pätpädhikärair anekair api daëòa-dharair vä kåta-daëòasya tasya çuddhy-abhävo yukta eva | nämäparädha-yuktänäm ity ädi vakñyamäëänusäreëa punar api satata-näma-kértana-mätrasya tatra präyaçcittatvät | sarväparädha-kådapi ity ädy ukty-anusäreëa nämäparädha-yuktasya bhagavad-bhaktimato’py adhaùpäta-lakñaëa-bhoga-niyamäc ca | tata indrasyäçvamedhäkhya-bhagavad-yajana-balena våtra-hatyä-pravåttis tu lokopadrava-çäntià tadéyäsura-bhäva-khaëòanaà cecchüäm åñéëäm aìgékåtatvän na doña iti mantavyam |
atha dharma-vrata-tyägeti dharmädibhiù sämya-mananam api pramädaù | aparädho bhavatéty arthaù | ata eva ca—
vedäkñaräëi yävanti paöhitäni dvijätibhiù |
tävanti hari-nämäni kértitäni na saàçayaù ||
ity atideçenäpi nämna eva mähätmyam äyäti | uktaà hi madhura-madhuram etan maìgalaà maìgalänäà sakala-nigama-vallé-sat-phalaà cit-svarüpam iti |
tathä çré-viñëu-dharme—
åg-vedo hi yajur-vedaù säma-vedo’py atharvaëaù |
adhétäs tena yenoktaà harir ity akñara-dvayam ||
skände pärvaty-uktau—
mä åco mä yajus täta mä säma paöha kiïcana |
govindeti harer näma geyaà gäyasva nityaçaù ||
pädme çré-rämäñöottara-çata-näma-stotre—
viñëor ekaika-nämaiva sarva-vedädhikaà matam [pa.pu. 6.254.27] iti |
atha açraddadhäne ity ädinopadeñöur aparädhaà darçayitvopadeçasyäha— çrutveti | yataù ahaà-mamädi-paramaù ahantä-mamatädy-eka-tätparyeëa tasminn anädaravän ity arthaù | nämaikaà yasya väci smaraëa-patha-gatam ity ädau deha-draviëädi-nimittaka-päñaëòa-çabdenan ca daçäparädhä lakñyante päñaëòa-mayatvät teñäm | tathä tad-vidhänäm eväparädhäntaram uktaà pädma-vaiçäkha-mähätmye—
avamanya ca ye yänti bhagavat-kértanaà naräù |
te yänti narakaà ghoraà tena päpena karmaëä || [pa.pu. 5.96.63] iti |
eñäà cäparädhänäm ananya-präyaçcittatvam evoktaà tatraiva—
nämäparädha-yuktänäà nämäny eva haranty agham |
aviçränta-prayuktäni täny evärtha-karäëi ca || iti |
atra sta-prabhåtiñv aparädhe tu tat-santoñärtham eva santata-näma-kértanädikaà samucitam | ambaréña-caritädau tad-eka-kñamyatvenäparädhänäà darçanät | uktaà ca näma-kaumudyäm—mahad-aparädhasya bhoga eva nivartakaù tad-anugraho vä iti | tasmäd agaty-antaräbhävät sädhüktam etan-nirvidyamänänäm [bhä.pu. 2.1.11] iti ||11||
viçvanäthaù :nanv atra çästre bhaktir abhidheyety avagamyata eva | taträpi bhakty-aìgeñu madhye mahäräja-cakravartivat kim ekaà mukhyatvena nirëéyate ? taträha—nämänukértanam iti | sarveñu bhakty-aìgeñu madhye çravaëa-kértana-smaraëäni tréëi mukhyäni—tasmäd bhärata iti çlokenoktäni | teñu triñv api madhye kértanam | kértane'pi näma-lélä-guëädi-sambandhini taträpy anukértanaà sva-bhakty-anurüpa-näma-kértanaà nirantara-kértanaà vä | nirëétaà pürväcäryair api, na kevalaà mayaivädhunä nirëéyata iti | tenätra pramäëaà na prañöavyam iti bhävaù | kédåçam ? akutobhayam iti | käla-deça-pätropakaraëäviçuddhy-açuddhi-gata-bhayäbhävasya kä värtä ? bhagavat-sevädikam asahamänä mlecchä api yatra naiva vipratipadyante iti bhävaù |
kià ca, sädhakänäà siddhänäà ca nätaù param adhikaà çreyaù ity äha—nirvidyamänänäm arthän mokña-paryanta-sarva-kämebhya iti | icchatäm iti arthät tän eva kämän iti praviça piëòén itival labhyate | tataç ca nirvidyamänänäm ekänta-bhaktänäm icchatäà svarga-mokñädi-käminäm, yoginäm ätmärämäëäà ca etad eva nirëétam | yathäyogyaà sädhanatvena phalatvena ceti bhävaù ||11|| [bhakti-sandarbha 265]
—o)0(o—
|| 2.1.12 ||
kià pramattasya bahubhiù parokñair häyanair iha |
varaà muhürtaà viditaà ghaöate çreyase yataù ||
çrédharaù : alpam eväyur avaçiñöaà kim ahaà sädhayeyam iti mä çuca ity äha—kim iti tribhiù | parokñair alakñitair häyanair varñaiù | viditaà våthä yätéti jïätam | yato yena jïänena| ghaöena yatnaà kuryät ||12||
krama-sandarbhaù : kim ity asya öékäyäà—alpam eväyur avaçiñöam | kim ahaà sädhayeyam ? iti mä çuca iti | mä çocér ity arthaù |çreyase näma-kértanädi-rüpäya ||12||
viçvanäthaù : hanta hanta ! alpam eväyur avaçiñöaà kim ahaà sädhayeyam iti mä çuca ity äha—kim iti tribhiù | parokñaiù våthä yänti iti aviditair häyanair varñaiù | viditaà tu muhürtam api varam | yato vedanena | ghaöate sayatno bhavet ||12||
—o)0(o—
|| 2.1.13 ||
khaöväìgo näma räjarñir jïätveyattäm ihäyuñaù[12] |
muhürtät sarvam utsåjya gatavän abhayaà harim ||
çrédharaù : khaöväìgo hi deva-pakñe sthitvä daityän ajayat, tataù prasannair devair varaà våëéñvetyukte tenoktaà prathamaà tävan mamäyuù kathyatäm iti, tato devair uktaà tat tu muhürta-mätram astéti, tato’tiçéghraà vimänena bhuvam ägatya harià çaraëaà gata iti | yata iyaà svarga-bhumé rajodhikä | karma-bhümiù prthvé ||13||
krama-sandarbhaù : khaöväìga ity asya öékäyäà bhuvam ägatya iti mahä-viñaya-darçanena—citta-vikñepät ||13||
viçvanäthaù : tatra khaöväìga-caritaà pramäëayati—khaöväìgo’pi deva-pakñe sthitvä daityän ajayat, tataù prasannair devair varaà våëéñvety uktas tän äha—prathamaà tävan mamäyuù kathyatäm iti | tair uktaà—muhürta-mätraà tat | tatas tüñëém eva çéghraà bhuvam ägatya harià çaraëaà gata iti ||13||
[atränurüpärthakaà bhä. 9.9.43, 11.23.30padye drañöavye |]
—o)0(o—
|| 2.1.14 ||
taväpy etarhi kauravya saptähaà jévitävadhiù |
upakalpaya tat sarvaà tävad yat sämparäyikam ||
çrédharaù : tava tu etarhy api idäném api | tävad iti tävatä kälena sämparäyikaà päralaukikaà sädhanaà sampädaya ||14||
krama-sandarbhaù : yat tu pürvam iti laìghita-maryädaà takñakaù saptame’hani [bhä.pu. 1.18.37] iti baöu-vacanaà, yac cedäném api saptähaà jévitävadhiù iti çré-çuka-vacanaà, tad ubhayam api çré-bhagavataiva tat-tad-ägamanasya çéghra-ghaöanayä ghaöata iti jïeyam | tat sarvaà çravaëa-kértanädi-rüpaà—çrotavyädéni räjendra [bhä.pu. 2.1.2] ity ädy uktena nyäyena, na hy ato’nyaù çivaù panthäù [bhä.pu. 2.1.33] ity ädi vakñyamäëena ca ||14||
viçvanäthaù : taväpi tava tu | ata etarhy api samaye | yat sämparäyikaà päralaukikaà sädhanam | tat tävat sarvam upakalpaya kuru ||14||
—o)0(o—
|| 2.1.15 ||
anta-käle tu puruña ägate gata-sädhvasaù |
chindyäd asaìga-çastreëa spåhäà dehe’nu ye ca tam ||
çrédharaù : tatra vairägyaà tävad äha - anta-käla iti | gata-sädhvaso måtyu-bhaya-çünyaù | asaìgo näma anäsaktis tena çastreëa spåhäà sukhecchäà, taà deham anu ye putra-kalaträdayas teñv api spåhäà chindyät ||15||
krama-sandarbhaù : ata evänta-käle ity ädi madhyamaà prakaraëaà keñäïcid anyeñäm eva sädhanatvena jïeyam ||15||
viçvanäthaù : tatra mriyamäëasya kià kartavyam iti praçne, yogenaiva svecchayä dehaà parityäjya sukhenaiva brahma-padaà praveñöuà yogäbhyäsa eva kartavyaù ity äcikhyasünäà tan-mahä-sadaù-sthänäà keñäàcin matam añtäìga-yogaà, svamatasya çuddha-bhakti-yogasya punar api dvitéyädhyäyänte vaktavyasyotkarñärtham äha—anta-käla iti | gata-sädhvasaù måtyu-bhaya-çünyaù asaìgo'näsaktiù | dehe tathä taà deham anu ye putra-kalaträdayas teñv api ||15||
—o)0(o—
|| 2.1.16-17 ||
gåhät pravrajito dhéraù puëya-tértha-jaläplutaù |
çucau vivikta äséno vidhivat kalpitäsane ||
abhyasen manasä çuddhaà trivåd-brahmäkñaraà param |
mano yacchej jita-çväso brahma-béjam avismaran ||
çrédharaù : kià ca gåhät pravrajito nirgataù | gåhe sthitasya punar apy äsakti-sambhavät | taträñöäìga-yogam[13] äha | dhéra iti brahmacaryädi-yamopalakñaëam | puëya-tértheti snänädi-niyamopalakñaëam | äsanam äha—çucäv iti | vivikte ekänte | vidhivat kuçäjina-cailaiù krameëa nirmite ||16||
japa-garbhaà präëäyämaà[14] vaktuà japyam äha | trivåd-brahmäkñaraà trivåt tribhir akärädibhir vartitaà grathitam brahmäkñaraà praëavaà manasä’bhyased ävartayet | manasendriya-pratyähäraà vaktuà präëäyämena mano-niyamanam äha | mano yacched vaçékuryät | brahma-béjaà praëavam avismarann eva jita-çväsaù san ||17||
krama-sandarbhaù : gåhäd iti yugmakam ||16-17||
viçvanäthaù : dhéra iti brahmacaryädi-yamaù prathamaù | puëya-tértha-snänädir niyamo dvitéyaù | vidhivat kuçäjinä-cailaiù krameëa kalpite äsane äséna ity äsanaà tåtéyam | tribhir akärädibhir våd vartanaà grathanaà yasya tad brahmäkñaraà praëavam abhyased ävartayej japed iti präëäyämaç caturthaù | präëäyäma-bähulyenaiva prathamaà mano yacchet niçcalékuryäd ity arthaù | brahma-béjaà praëavam ||16-17||
—o)0(o—
|| 2.1.18 ||
niyacched viñayebhyo’kñän manasä buddhi-särathiù |
manaù karmabhir äkñiptaà çubhärthe dhärayed dhiyä ||
madhvaù : çubhärthe bhagavati ||18||
çrédharaù : pratyähäram[15] äha | niyacchen nigåhëéyät | akñän indriyäëi | niçcayätmikä buddhiù särathir yasya saù | dhäraëäm[16] äha—mana iti | punaç ca karmabhis tad-väsanäbhir äkñiptam äkåñöam | çubhärthe bhagavad-rüpe ||18||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : tataç ca niyatena manasä viñayebhyaù çabdädibhyaù sakäçät, akñän karëädénéndriyäëi niyacched iti pratyähäraù païcamaù | niçcayätmikä buddhir eva särarthir yasya saù | tato manaù çubhe'rthe bhagavad-rüpe, dhiyä dhärayed iti dhäraëä ñañöhé | kédåçaà manaù ? karmabhir äkñiptaà—präcéna-karmaëäm atirpräbalyät präëäyämair api samyak niçcalékartum açakyam ity arthaù ||18||
—o)0(o—
|| 2.1.19 ||
tatraikävayavaà dhyäyed avyucchinnena cetasä |
mano nirviñayaà yuktvä tataù kiïcana na smaret |
padaà tat paramaà viñëor mano yatra prasédati ||
madhvaù : viñayebhyo nirgatya tatraiva mano yuìktvänyan na smaret ||19||
çrédharaù : dhyänam[17] äha—tatreti | ekam ekaà pädädy[18] avayavam | avyucchinnenasamagra-rüpäd aviyuktena | äçraya-viçeñeëa sämänyataç citta-sthirékaraëam dhäraëä | avayava[19]-vibhävanayä tad-däròhyaà dhyänam iti bhedaù | samädhim äha[20] | nirviñayaà mano yuàktvä samädhäya | sthirébhüte manasi sphurat-paramänanda-mäträkäraà kåtvety arthaù | prasédati upaçämyati ||19||
krama-sandarbhaù :na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : tatraikävayavam ekam ekaà bhagavad-aìgaà dhyäyed iti dhyänaà saptamam | äçraya-viçeñe sämänyataç citta-sthirékaraëam dhäraëä | avayava-bhävanayä tad-däròhyaà dhyänam iti bhedaù | avyucchinnena tsmäd viyuktena | nirviñayaà viñaya-sparça-rahitam | yuktvä saàyojya | kiïcana tato’nyat kim api na smaret | tad eva viñëor bhagavataù padaà svarüpaà brahmety arthaù | yatra sati manaù prasédati upaçämyatéti samädhir añöama ity uktaù ||19||
—o)0(o—
|| 2.1.20 ||
rajas-tamobhyäm äkñiptaà vimüòhaà mana ätmanaù |
yacched dhäraëayä dhéro hanti yä tat-kåtaà malam ||
çrédharaù : guëa-vaçät punar api kñobhe sati dhäraëäm eva sthirékuryäd ity äha | rajasä äkñiptaà tamasä vimüòhaà svéyaà mano nirundhyät | tat-kåtaà rajas-tamobhyäà kåtam||20||
krama-sandarbhaù : ativikñiptasya müòha-cittasya tu säkñäc chré-bhagavati dhäraëä na sampadyate | atas tasya vikñepa-hetuà tat-sthüla-rüpaà prapaïcayan tad-dhäraëäà yogäbhyäsa-yatnena sampädayati—raja ity ädinä ||20||
viçvanäthaù : guëa-vaçät punar api kñobhe sati dhäraëäm eva sthirékuryäd ity äha | rajasä äkñiptam | tamasä vimüòham | svéyaà mano niruddhyät | tat kåtaà rajas-tamobhyäà kåtam||20||
—o)0(o—
|| 2.1.21 ||
yasyäà sandhäryamäëäyäà yogino bhakti-lakñaëaù |[21]
äçu sampadyate yoga äçrayaà bhadram ékñataù ||
madhvaù : bhadraà harim ||21||
çrédharaù : yato yasyäà kriyamäëäyäà bhadraà sukhätmakam äçrayaà viñayaà paçyatas tatraiva prétir bhavati ||21||
krama-sandarbhaù : bhakti-lakñaëaù pürvokta-dhäraëädi-rüpaù ||21||
viçvanäthaù : yataù yasyäà dhäraëäyäm | bhaktir eva lakñaëaà cihnaà yasya saù | bhakti-miçrasyaiva yogasya mokña-sädhakatoktaù, na tu bhakti-rahitasyeti bhävaù | yoginaù kédåçasya ? bhadram äçrayaà bhagavantam ékñataù dhäraëayä ékñamäëasya ||21||
—o)0(o—
|| 2.1.22 ||
räjoväca—
yathä sandhäryate brahman dhäraëä yatra sammatä |
yädåçé vä hared äçu puruñasya mano-malam ||
madhvaù : yac-chabdaù praçne | yataç codeti sürya ity ädivat | yac-chabdas tu parämarçe praçnärthe cäbhibhaëyate ity abhidhäne | yathety asya jitäsana ity ädi | yatra sthülaà yädåçéty asya viçeña ity ädi ||22||
çrédharaù : yathä[22] yatra yädåçé cetikartavyatäviñaya-tat-tad-viçeñäëäà praçnäù ||22||
krama-sandarbhaù : yatheti | ayam api räja-praçno’nya-hitärtha eva ||22||
viçvanäthaù : räjoväceti bhakti-miçra-yoge räjïo jijïäsaiva, na tu cikérñä | çukadeva-çiñyasya çukasyäbhimatäyäà çuddha-bhaktäv eva pravåtty-aucityät ||22||
—o)0(o—
|| 2.1.23 ||
çré-çuka uväca—
jitäsano[23] jita-çväso jita-saìgo jitendriyaù |
sthüle bhagavato rüpe manaù sandhärayed dhiyä ||
çrédharaù :yathety asyottaraà - jitäsana iti | viñayam[24] äha - sthüla iti särdhena ||23||
krama-sandarbhaù :na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :yathä sandhäryate [bhä.pu. 2.1.22] ity asyottaram äha—jitäsana iti | yatra saàmatä ity asyottaraà vadan pürvoktasyäntaryämiëaç cid-ghana-svarüpe dhäraëäyäm asamarthänäm açuddha-cittänäà yoginäà räga-dveñädi-mälinya-nivåtty-arthaà vairäja-dhäraëäm äha—sthüla iti ||23||
—o)0(o—
|| 2.1.24 ||
viçeñas tasya deho’yaà sthaviñöhaç ca sthavéyasäm |
yatredaà vyajyate viçvaà bhütaà bhavyaà bhavac ca sat ||
madhvaù : viçeñaù aëòa-koçaù |
çilävat tasya deho'yam aëòa-koças tu sä våttiù |
tat tantratvät saàstha-duùkha-bhogasya na kvacid || iti brahma-vaivarte ||24||
çrédharaù : viçeño viräò-dehaù atisthülänäm api sthülataraù | satkärya-mätram ||24||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :viçeñaù samañöir viräö | yatredaà dåçyate ity anena dåçya-çravyädi-vastu-mäträëäà bhagavad-vibhütitväd bhagavad-rüpatvena dhyeatve sati spardhäsüyädayo na kväpi bhaveyur ity ataù spardhädy-abhäve citta-çuddhiù citta-çuddhau ca cid-ghanätmaka-çré-näräyaëa-mürtau dhäraëä atisukarä syäd iti dyotitam | sat-kärya-mätram ||24||
—o)0(o—
|| 2.1.25 ||
aëòa-koçe çarére’smin saptävaraëa-saàyute |
vairäjaù[25] puruño yo’sau bhagavän dhäraëäçrayaù ||
madhvaù :aëòa-koño viräö proktä viçeñeëa prakäçanät |
vairäjas tad-gato viñëur atha vä sarvato varaù || iti bhägavata-tantre ||25||
çrédharaù : asya copalakñaëatvena viñayatvaà, vastutas tu viräò jévaniyantä bhagavän eva viñaya ity äha | äëòa-koçäntar-vartini kaöäha eva påthivyävaraëam | tataù ap-tejo-väyv-äkäçähaàkära-mahat-tattvänéti sapta ||25||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : sa eva viçeñaù kutra ko vä ? ity ata äha—aëòa-koñe païcäçat-koöi-yojana-pramäëe brahmäëòe påthivyäp-tejo-väyv-äkäçähaìkära-mahattattvänéti saptävaraëäni tair yute | vairäjo hiraëyagarbhasya dehaù | bhagavän iti hiraëyagarbhäntaryämé garbhodaçäyé dvitéyaù puruñas tat-pratimatvenopäsyamäno vairäjo'pi bhagavac-chabdenocyate ||25||
—o)0(o—
|| 2.1.26 ||
pätälam etasya hi päda-mülaà
paöhanti pärñëi-prapade rasätalam |
mahätalaà viçva-såjo’tha gulphau
talätalaà vai puruñasya jaìghe ||
madhvaù : pratimäpekñayäìgäni svarüpäpekñayä tajjäni tadäçritäni ca ||26||
çrédharaù : viräò-deha-taj-jéva-tad-antaryämiëäm abhedam äropyopäsanaà kartavyam ity äçayenäha | pätälaà päda-mülaà pädasyädhobhägam | pätälädénäà tad-avayavatä vidhéyate | pätälädény ataläntäny adhastanäd ärabhya sapta bhüvi-varäëi | paöhanti gåëantéty-ädi-pramäëa-pradarçanam | pärñëi-prapade pädasya paçcätpurobhägau ||26||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : tasya pädäditvena kià kià dhyeyam ? ity apekñäyäm äha—päda-mülaà pädasyädhobhägam | pärñëi-prapade pädasya paçcät-puro-bhägau ||26||
—o)0(o—
|| 2.1.27 ||
dve jänuné sutalaà viçva-mürter
üru-dvayaà vitalaà cätalaà ca|
mahétalaà taj-jaghanaà[26] mahépate
nabhastalaà[27] näbhi-saro gåëanti ||
çrédharaù : üru-dvayasyädhobhäge vitalaà, uttarabhäge atalam iti jïeyam | näbhir eva saraù||27||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : üru-dvayam iti | tasyädho-bhäge vitalam ürdhva-bhäge atalam iti jïeyam ||27||
—o)0(o—
|| 2.1.28 ||
uraù-sthalaà jyotir-anékam asya
grévä mahar vadanaà vai jano’sya |
tapo varäöéà vidur ädi-puàsaù
satyaà tu çérñäëi sahasra-çérñëaù ||
çrédharaù : jyotir-anékaà jyotiñäà samühaà svargam | maharlokaà gréveti gåëanti[28] | tapo-lokaà raräöéà laläöam | satyaà satya-lokam ||28||
krama-sandarbhaù : uraù-sthalam ity asya öékäyäà gåëanti ity atra vidur evänvetuà yuktam||28||
viçvanäthaù : jyotir anékaà jyotiñäà samühaà svargam | raräöéà laläöam | satyaà satya-lokam ||28||
—o)0(o—
|| 2.1.29 ||
indrädayo bähava ähur usräù
karëau diçaù çrotram amuñya çabdaù |
näsatya-dasrau paramasya näse
ghräëo’sya gandho mukham agnir iddhaù ||
çrédharaù : usrä deväù tejomaya-çarératvät te bähava ity ähuù | diço’smad-ädi-çroträdhiñöhätryo devatäù karëau çrotrasyädhiñöhänam | çabdas tu çrotra-viñayaù sa tasya çrotrendriyam | evaà[29] näsikädiñv api | näsatya-dasräv açvinau näse näsä-puöe | iddho déptaù ||29||
krama-sandarbhaù : indrädaya iti | atra öékäyäà—evaànäsikädiñv api iti präyikam eva ||29||
viçvanäthaù :usrä deväù | indrädayo devä bähava ity ähuù | diço’smad-ädi-çroträdhiñöhätryo devatäù | asya karëau çrotrasyädhiñöhänam | çabdo'smad-ädi-çrotra-viñayaù | amuñya çrotrendriyam | evam eva sarvatra vyavasthä | atra vyañöi-samañöi-viräjor yadyapi tulya evädhyätmädi-vibhägas tad api amañöi-viräò ayaà hiraëyagarbhopäsakair yogibhiù parameçvaratvenopäsya iti parameçvarasya indriyebhya eva viräjo viñayä bhavanti tadéyendriyädhiñöhänebhyas tv indiryäëi indriyädhiñöhätryo devatäç ca syur iti kärya-käraëayor abhedopacäräd aikyena dik-çabdädibhiù samañöi-viräjo'sya parmeçvaratvena dhyeyatvät karëa-çroträdi-kalpanä jïeyä | näsatya-dasräv açvinau | näse näsä-puöe | iddho déptaù ||29||
—o)0(o—
|| 2.1.30 ||
dyaur akñiëé cakñur abhüt pataìgaù
pakñmäëi viñëor ahané ubhe ca |
tad-bhrü-vijåmbhaù parameñöhi-dhiñëyam
äpo[30]’sya tälü rasa eva jihvä ||
çrédharaù : dyaur antarikñam | akñiëé netra-golake | cakñur indriyam | pataìgaù süryaù | ahané rätry-ahaëé | parameñöhi-dhiñëyaà brahma-padam | tälur adhiñöhänam | jihvä indriyam ||30||
krama-sandarbhaù : cakñuñi vyabhicärät—tatra hi süryasyaiva hi golokatvena präptatvät | tad evam atra yuktir nänusandheyä kintüpäsanärthaà çästrajïaiva käraëam iti sarvaà samaïjasam ||30||
viçvanäthaù :dyaur antarikñam | tatratyaù süryaç cäkñiëé netra-golake | yathä—dyu-padena maïcäù kroçanti iti nyäyena süryo lakñyate | pataìgo rüpaà cakñur cakñur indriyam | atra pataìga-padena taijasaà rüpaà lakñyate, na tu sürya ucyate | divaù süryasya cäkñiëé [bhä.pu. 2.6.3] iti |
etad vai pauruñaà rüpaà bhüù pädau dyauù çiro nabhaù |
näbhiù süryo'kñiëé näse väyuù karëau diçaù prabhoù ||[bhä.pu. 12.11.6]
ity ädy agrima-väkya-virodhät | ahané rätry-ahaëé | mithuna-gaëa-lakñaëayä liìga-samaväya-nyäyenähaù-çabdena rätrir apy ucyate | parameñöhi-dhiñëyaà brahma-padam | äpo varuëam | tälur adhiñöhänam | jihvä indriyam ||30||
—o)0(o—
|| 2.1.31 ||
chandäàsy anantasya çiro gåëanti
daàñörä yamaù sneha-kalä dvijäni |
häso janonmäda-karé ca mäyä
duranta-sargo yad-apäìga-mokñaù ||
madhvaù : bahu-rüpatväd daàñöräryamendu ity ädi |
pratimäpekñayäìgäni bhuvädéni svarüpataù |
tad-äçritäni taj-jäni bahv-aìgatvaà bahutvataù ||iti brahma-tarke ||31||
çrédharaù : chandäàsi vedäù | çiro brahma-randhram | sneha-kaläù puträdi-snehaleçäù | dvijäti dantäù | ñaëòhatvam ärñam | duranto’päraù sarga iti yat sa tasya kaöäkñah ||31||
krama-sandarbhaù :na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : chandäàsi vedäù | çiro brahma-randhram | sneha-kaläù puträdi-sneha-leçäù | dvijäni dantäù | ñaëòatvam ärñam | duranta-sarga apära-saàsäraù ||31||
—o)0(o—
|| 2.1.32 ||
vréòottarauñöho’dhara eva lobho
dharmaù stano’dharma-patho’sya påñöham |
kas tasya meòhraà våñaëau ca mitrau
kukñiù samudrä girayo’sthi-saìghäù ||
çrédharaù : adharma-märgo’sya påñöha-bhägaù | kaù prajäpatiù | mitrau miträvaruëau ||32||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :dharmaù stano dakñiëaù | dharma-stanäd dakñiëataù ity ukteh | kaù prajäpatiù | meòhraà çiçnaù | mitrau miträ-varuëau | våñaëäv aëòa-koñau ||32||
—o)0(o—
|| 2.1.33 ||
näòyo’sya nadyo’tha tanü-ruhäëi
mahé-ruhä viçva-tanor nåpendra |
ananta-véryaù çvasitaà mätariçvä
gatir vayaù karma guëa-pravähaù ||
çrédharaù : anantaà véryaà yasya saù | vayaù kälas tasya gamanam | guëa-pravähaù präëinäà saàsäraù karma tasya kréòä ||33||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :anantaù çeño véryaà vikramo yasya saù | vayaù kälas tasya gatir gamanam | guëa-pravähaù präëinäà saàsäraù | karma kréòä ||33||
—o)0(o—
|| 2.1.34 ||
éçasya keçän vidur ambuvähän
väsas tu sandhyäà kuru-varya bhümnaù |
avyaktam ähur hådayaà manaç ca
candramäù sarva-vikära-koçaù ||
çrédharaù : bhümno vibhoù | avyaktaà pradhänam | saù prasiddhaç candramäs tadéyaà manaù | sarveñäà vikäräëäà koça iväçraya-bhütam ||34||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :bhümnaù vibhoù | avyaktaà pradhänam | tasya hådayaà buddhiù | sa prasiddhaç candramäs tadéyaà manaù | sarveñäà vikäräëäà koña iväçraya-bhütam ||34||
—o)0(o—
|| 2.1.35 ||
vijïäna-çaktià mahim ämananti
sarvätmano’ntaù-karaëaà giritram |
açväçvatary-uñöra-gajä nakhäni[31]
sarve mågäù[32] paçavaù[33] çroëi-deçe[34] ||35||
çrédharaù : vijïäna-çaktià cittam | mahià mahat-tattvam | antaù-karaëam ahaàkäram | giritraà çré-rudram | gardabhäd vaòaväyäm utpannä[35] açvataré ||35||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù :vijïäna-çaktià cittam | mahià mahat-tattvam | antaù-karaëam ahaàkäram | giritraà çré-rudram | gardabhäd vaòaväyäm utpannäaçvataré ||35||
—o)0(o—
|| 2.1.36 ||
vayäàsi tad-vyäkaraëaà vicitraà
manur manéñä manujo niväsaù|
gandharva-vidyädhara-cäraëäpsaraù
svara-småtér asuränéka-véryaù ||
çrédharaù : vayäàsi pakñiëaù | tasya vyäkaraëaà näma-rüpe vyäkaraväëi iti çruty-uktaà çilpa-naipuëyam | yathähuù—
yena çuklékåtä haàsäù çukäç ca haritékåtäù |
mayüräç citritä yena sa te våttià vidhäsyati ||iti |
manuù sväyambhuvaù, manéñä buddhiù, manujaù puruñaù, niväsa äçrayaù | puruñatve cävistarämätmä iti çruteù | gandharvädénäà dvandvaikyam | gandharvädayaù | svara-småtéh | ñaòjädi-svara-småtaya ity arthaù | asuränékaà véryaà yasya saù | "svaraù småtir asuränéka-varyaù"iti päöhe gandharvädayaù svaraù asura-samüha-çreñöhaù prahlädaù småtis tasyeti ||36||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : vayäàsi pakñiëas tasya vyäkaraëaà näma-rüpe vyäkaraëäni iti çruty-uktaà çilpa-naipuëyam | yathähuù—
yena çuklékåtä haàsäù çukäç ca haritékåtäù |
mayüräç citritä yena sa te våttià vidhäsyati || iti |
manuù sväyambhuvaù | manéñä vicäravaté buddhiù | manujaù puruñaù | puruñatve cävistaram ätmä iti çruteù | gandharvädénäà dvandvaikyam | gandharvädayaù svaraù ñaò-ajädiù | asuränéka-varyaù prahlädaù småtiù | "svara-småtér asuränéka-véryaù" iti päöhe svaräëäà småtayaù asuränékaà véryaà yasya saù ||36||
—o)0(o—
|| 2.1.37 ||
brahmänanaà kñatra-bhujo mahätmä
viò ürur aìghri-çrita-kåñëa-varëaù |
nänäbhidhäbhéjya-gaëopapanno
dravyätmakaù karma vitäna-yogaù ||
çrédharaù : brahmä vipras tasyänanaà mukham | kñatraà kñatriyo bhujau yasya | viò vaiçya ürü yasya | aìghré-çritaù kåñëa-varëaù çüdro yasya | nänäbhidhä nämäni yeñäà te ca te abhéjyä deväs teñäà gaëair vasu-rudrädibhir upapanno yukto dravyätmako haviù sädhyo vitäna-yogo yajïa-prayogas tasya karma käryam | ävaçyako'bhipreta ity arthaù ||37||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : brahmä brähmaëa änanam | kñatraù kñatriyo bhujä yasya saù | viö vaiçyam üru yasya saù | aìghri-çritaù kåñëa-varëaù çüdro yasya saù | nänä abhidhä nämäni yeñäà te ca te abhéjyä deväù teñäà paëair vasu-rudrädbhir upapanno yuktaù | dravyätmako hariù sädhyaù vitäna-yogaù yajïa-prayogaù (tasya) karma ävaçyakaà kåtyam ||37||
—o)0(o—
|| 2.1.38 ||
iyän asäv éçvara-vigrahasya
yaù sanniveçaù kathito mayä te |
sandhäryate’smin vapuñi sthaviñöhe
manaù sva-buddhyä na yato’sti kiïcit ||
çrédharaù : iyän etävän sanniveço'vayava-saàsthänam | asmin sva-buddhyä manaù sandhäryate mumukñubhiù | yato vyatiriktaà kiàcin nästi tasmin ||38||
krama-sandarbhaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : iyän etävän | sanniveçaù avayava-saàsthänam | asmin vapuñi | sva-buddhyä särathi-bhåtayety arthaù | manaù sandhäryate yogibhiù | yato vyatiriktaà kiïcid api nästi tasmin | ayam arthaù—mano hi sva-cäïcalya-vaçäd yatra yatra bhramati, tatra tatraiva bhagavata idam amukam aìgam iti sva-buddhyä vicärayet | evaà ca manasaù sväbhävikäù sarva eva viñayä bhagavad-aìgäny eveti sarvam api cintanaà bhagavac-cintanatvena paryavasyet | tathä spardhävajïädayo bhävä naivotpadyeran spardhädi-viñayäëäà manuñya-gandharvädénäm api bhagavad-aìga-bhütatvena dhyeyatväd eveti ||38||
—o)0(o—
|| 2.1.39 ||
sa sarva-dhé-våtty-anubhüta-sarva
ätmä yathä svapna-janekñitaikaù |
taà satyam änanda-nidhià bhajeta
nänyatra sajjed yata ätma-pätaù ||
çrédharaù : tad evaà citta-sthairyärthaà viräò-deha-jéveçvaräëäm abhedenopäsanam uktaà, tatra tu deha-jéväv éçvare praviläpya sa eva dhyeya iti nirdhärayati—sa iti | sarveñäà dhé-våttibhir[36] anubhütam sarvaà yena sa eka eva sarväntara ätmä tam eva satyaà bhajeta | anyatropalakñaëe na sajjet | yata äsaìgäd ätmanaù pätaù saàsäro bhavati | ekasya tat-tad-indriyaiù sarvänubhütau dåñöäntaù—svapna-janänäm ékñitä yatheti | svapne hi kadäcid bahün dehän prakalpya jévas tat-tad-indriyaiù sarvam paçyati tadvat | éçvarasya tu vidyä-çaktitvän na bandhaù ||39||
krama-sandarbhaù : tad evaà viräò dhäraëäm uktvä tad-apavädenäpi täà pürvoktäà bhaktim eväha—sa sarveti | yaù sarva-dhéty anuktatvät sa taà satyaà bhajateti yojayitavyasya kartur vidyamänatväd ayam evärthaù—sa tathäbhüta-viräò-dhäraëä-siddho yogé viräì-gatäbhiù sarväbhér dhé-våttibhir jïänendriyair anubhütaà sarvaà viräò-gataà yena tathäbhütaù san taà satyam änanda-nidhià viräò-antaryäminaà çré-näräyaëam eva bhajet | anyatra viräò-gate tad-dhäraëäväntara-phale ca kuträpi na sajjate, yataù sajjamänäd ätma-pätaù saàsära eva syät | tasya sarvänubhütau dåñöäntaù—ätma-svapna-drañöä jévo yathä svapna-gatänäà sarveñäà janänäà tad-upalakñitänäà vastünäà ca, ya eka eva ékñitä bhavatéti, tadvat | atra tam ity anena sa aikñata [bå.ä.u. 1.2.5, ai.u. 1.1.2] iti, sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca iti [çve.u. 6.8], çruti-prasiddha-paränapekña-jïänädi-siddhes tathä sandhye såñöir äha hi [ve.sü. 3.2.1], mäyä-mätraà tu kärtsnyenänabhivyakta-svarüpatväd [ve.sü. 3.2.3] iti nyäya-präptena svapnasyäpi kartåtvena jägrad-ädimaya-jagat-kartåtvasya pürëatva-präpte vailakñaëyaà darçitaà satyädi-dvayena parama-puruñärthatvaà ceti jïeyam ||39||
viçvanäthaù : nanv evaà bhagavad-dhäraëäbhyäsasyänuñaìgikäpi phaläni bhogaiçvaryädéni avaçyam utpadyanta eva yogé täni svataù präptäny upabhuïjéta, na vä ? ädye yoga-çaithilya-prasaìgaù | yad uktaà—
yadä na yogopacitäsu ceto
mäyäsu siddhasya viñajjate’ìga |
ananya-hetuñv atha me gatiù syäd
ätyantiké yatra na måtyu-häsaù || [bhä.pu. 3.27.30] iti |
satyam | dvitéye upasthita-bhoga-tyägasya duñkaratvam iti | vivekenaiva sarvaà sukaram iti viveka-prakäraà darçayati | sa yogé, sarväbhir dhiyaà våttibhir indriya-lakñaëäbhiù präcéna-sahasra-sahasra-janma-vartinébhir anubhütam eva sarvaà devendratva-narendratvädikaà bhogaiçvaryädikaà yena saù | kià punaç carvita-carvaëayeti bhävaù | na ca tasyäpi sthiratvam ity atra dåñöäntaù—ätmä jévo yathä svapne janänäà pätra-mitra-sainyädénäà tad-upalakñita-räjyädi bhogänäà ca sva-såñöänäm eka eva ékñitä anubhavitä | atas taà satyaà sarva-käla-deça-vartinam, änandänäà nidhià bhagavantam eva bhajeta | na tv anyatra asärvadiktväd asatye'nänandanidhau viñaya-sukhe ity arthaù ||39||