1
WELFARE STATE; LEGISLATION AND INSTITUTIONS IN FINLAND
I. Welfare state – what is it ?
The welfare state has been a vital concept in the social development of many Western countries since World War II. Welfare state usually means the society where the government takes the responsibility for people`s social conditions and basic needs. In spite of several similarities, welfare states are not the same everywhere.
Welfare models can be divided into different types; usually three types: the liberal, the conservative-corporatist and the Nordic welfare model.
The liberal welfare model ( e.g. the USA ) is regarded as social security based on a combination of the market, families and various insurances. The gap between the fortunate and les fortunate is wide. Social security is divided into two strata: private and public social insurance on one hand and the public welfare system on the other.
The conservative-corporatist welfare model ( e.g. Germany ) is characterised by emphasis on paid work, corporate agreements between employers and employees, the contribution of families, everyday networks, and voluntary work. This model tends to maintain differences in society.
The Finnish social protection system is built on the Nordic welfare model. Social protection encompasses pension and other income security and social welfare. Vaikka yhtä yhteistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei olekaan – järjestelmät eroavat Pohjoismaissakin toisistaan – on kaikille maille yhteisenä piirteenä mm:
1) principle of universality
The principle of universality means that all members of society have a statutory right to social welfare according to the need. It is an essential aspect of the determined striving to maintain and to increase equality in society. Inclusion of all citizens within the sphere of services and social income transfers is, in addition, an economically sustainable solution.
2) strong public sector
In Finland the state plays a relatively strong role in setting the core principles of social welfare. The organisation of social welfare takes place mainly at the local level in municipalities. Indeed, the social welfare provided by municipalities is a key element of the social protection system in the Nordic welfare model.
3) tax funding
Social welfare is financed primarily by the taxes collected by the state and local governements, which means relatively high tax level in Finland
4) citizens`s / recident`s rights are prescribed in law
Finnish constitution and other legislation garantees the basic economic, social and education rights of every citizen of Finland. Public administration – the state and local government – must ensure that these basic rights are achieved. The right to comprehensive social protection is one of the most fundamental basic rights.
5) equal treatment
A general principle in the social welfare legislation and in practical implementation of social welfare is that all people are equal and entitled to the same services irrespective of their economic and social status. It includes equality between the sexes as well as regionally and in terms of income distribution.
6) social benefits of a relatively high standard
In the Nordic welfare model well-being is levelled out not only trough social and health care services but also by means of social security benefits of a relatively high.
7) as a goals - full employment an a high labour market participation
II The Finnish social protection system – basic structure
1995 voimaanastuneeseen Suomen uuteen perustuslakiin sisällytettiin myös säännökset kansalaisten sosiaalisista perusoikeuksista. Perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toimeentulon turvan, joka mahdollistaa jokaiselle ihmisarvoisen elämän. Perustuslaki edellyttää myös lapsen huollosta vastuussa olevien perheiden ja huoltajien tukemista; tässä suhteessa merkittävä rooli on mm. lasten päivähoidolla ja lastensuojelulla.
Perustuslain ja Suomen ratifioimat eräät kansainväliset sopimukset luovat sosiaalipalveluiden toimeenpanon yleiset puitteet ja periaatteet, yksityiskohtainen säätely tapahtuu erityislainsäädännön kautta.
Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kannalta merkittävimmät erityistason lait ovat:
Sosiaalihuoltolaki
Lastensuojelulaki
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Perhehoitajalaki
Laki lasten päivähoidosta
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista
Suomalaisen sosiaalihuollon hallinto on kaksi/kolmiportainen; ylin sosiaalihuollon viranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka tärkeä tehtävä on huolehtia sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön valmistelusta. Se myös informaatio-ohjauksen kautta ohjaa sosiaalipalveluiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa kunnissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Jonka tehtävänä on mm. tehdä tutkimustyötä, tuottaa erilaista tilastomateriaalia ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä maassa.
Suomi on jaettu aluehallinnon osalta 5 lääniin, joissa jokaisessa toimii valtion aluehallintoviranomaisena lääninhallitus ja niissä erityisenä osastona sosiaali- ja terveysosastot. Lääninhallituksille kuuluu sekä ohjaukseen että valvontaan ja eräisiin lupamenettelyihin liittyviä tehtäviä. Lääninhallituksissa toimii kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeät hallinto-oikeudet.
III. Organisation of Finnish social welfare
III. 1. Municipalities are responsible
Varsinainen sosiaalihuollon toimeenpano on lailla annettu kuntien – joita on n. 430 - tehtäväksi. Kunnilla on oma itsehallinnollinen asemansa, mutta ne eivät voi itsehallintoonsa vedoten kieltäytyä laeilla säädetyn sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden toimeenpanosta. Kunnassa päätösvaltaa sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa käyttää sosiaalilautakunta tai yhdistetty sosiaali- ja terveyslautakunta.
The municipality has the right to levy taxes. It is the municipality`s task to provide its residents with social welfare in accordance with their needs. Although legislation requires that the municipality provides residents with social welfare, it does not prescribe in detail the extent, content or organisational mode for function.
Some services are provided jointly by several municipalities or by purchasing services from another municipality, from non-governmental organisation ( NGO) or private service-providers. In order to arrange certain social welfare services, municipalities can also form joint municipal boards – an option widely employed by small municipalities. For example, special care for the mentally handicapped is often provided by a joint municipal board.
Organisation of social welfare services of the City of Joensuu
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpano kuuluu kunnille. Korkein päättävä elin kunnassa on neljäksi vuodeksi kerrallaan valittu valtuusto ja sen toimikaudekseen nimeämä lautakunta. Joensuussa tuon lautakunnan – peruspalvelulautakunnan alaisuuteen kuuluvat
- sosiaalihuolto
- terveydenhoito
- nuorisotyö
- kuluttajien neuvontapalvelut
- velkasovittelu
- holhoustoimeen liittyvät asiat
Kaavio
Laki ei määrittele palvelujen järjestämistapaa. Periaatteessa kunta voi järjestää palvelunsa joko
- itse omana toimintana
- yhdessä muiden kuntien kanssa ( kuntayhtymä )
- ostamalla palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta, esim. yhdistyksiltä.
Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien asemaa säädellään erityisellä lailla. Osa yksityisistä palveluista on luvanvaraisia, joiden on anottava toimilupansa lääninhallitukselta. Yleisesti toimiluvan antamisen ehtona on, että palvelu on laadullisesti vähintään samantasoista kuin kunnan oma vastaava palvelu. Luvanvaraisia laitoksia ovat sellaiset laitokset, jotka antavat ympärivuorokautista hoitoa. Mm. lasten sijaishuoltoa antavat ammatilliset, laitokseksi katsottavat hoitoyksiköt ovat luvanvaraisia.
Osa yksityisistä palveluista ei edellytä varsinaista lupaa, niiltä edellytetään kuitenkin ilmoitusta toiminnastaan kunnalle, jonka tehtävänä on valvoa hoitopaikan toimintaa. ja siellä annettavan hoidon laatua. Ei – luvanvaraisia yksityisiä toimintayksikköjä ovat sellaiset yksiköt, jotka eivät toimi ympäri vuorokauden.
Pääasiassa päätöksenteko, etuuksista ja palvelujen antamista koskeva päättäminen tapahtuu virkamiesten toimesta. Lautakunta päättää palvelujen antamisen periaatteista ja sillä on myös asiakkaiden oikeusturvan kannalta tärkeä rooli toimia ensimmäisen asteen valitusviranomaisena. Jos asiakas on tyytymätön virkamiehen tekemään päätökseen, on hänellä oikeus saattaa asia 14 päivän kuluessa lautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunta päättää myös kaikista tahdonvastaisista eli pakkotoimenpiteistä joko suoraan tai sitten niin, että tällainen, viranhaltijan tekemä päätös on alistettava määräajassa lautakunnan vahvistettavaksi.
III. 2. Financing social welfare
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus toteutetaan Pohjoismaissa julkisin verovaroin. Suomessa valtio myöntää kunnille valtionavustusta, jonka määrä on ( v. 2004 ) n 32 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. The calculation-based government grant is paid to each municipality on the basis of its population, demographic structure, unemployment rate and the classification of its financial capacity
Noin 12 % menoista katetaan asiakkailta perittävillä maksuilla – osa sosiaalipalveluista on ilmaisia, osasta palveluista peritään tasasuuri, tuloista riippumaton maksu ja osassa palveluista maksun suuruus riippuu perheen tuloista. Maksut on määritelty laissa, eli kunnilla ei ole kovin paljon liikkumavaraa maksuista päätettäessä. Maksu ei voi minkään palvelun osalta olla suurempi kuin palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset.
The municipality bears the main responsibility for financing social welfare. In practise this is done largely trough the proceeds of municipal taxation, which accounts for 56 per cent of the financing.
III. 3. NGOs and social welfare
Voluntary work by NGOs and the aktivities of parishes have long-standing traditions in social welfare and they supplement the functions arranged by municipalities. NGOs and parishes organise e.g. afternoon clubs for school children and aktivities for unemployd persons. In their operations these organisations depend to a great extend on the work of volunteers but they receive a considerable proportion of their funds from public sources and from The Slot Machine Association RAY, which is uniquely Finnish.
One third of all parishes provide support sevices for older persons, including in home help services and carry out home nursing in co-operation with the municipality. Municipalities and parishes also work together in care for persons with disabilities and providing care for intoxicant abusers.
IV. Principles of social welfare
The main types of social welfare are preventive social welfare, social services and income support ( social assistance ). Social welfare strives to prevent social problems, increase social security and to promote independence and initiative. In accordance with the principal of normality, effort is made to provide services as normal services in order to make easier to seek services and prevent negative labelling of individuals and groups. Other principles that guide functions are confidentiality, service-minded personel and the client`s freedom of choise.
V. Types of social welfare functions - from cradle to grave
Municipal social welfare strives to cover the needs of all population groups by providing a sufficent amount of high-quality services. Services are organised both for specific target groups and as general services available to the public at large.
Social work
Social work consist of the guidance, counselling and investigation of social problems carried out by qualified social worker ( qualified social worker must have MA-degree, an educational period of 5-6 years ). The service is given to the individual, family or community.
The national recommendation is for municipalities to have at least one social worker working with clients for every 2000 residents.
Support for families and children - for old and young
The most important areas of the service sektor are
* primary and specialised health care
* children`s day care
* care of the older people
* services for the persons with disabilities
* living allowance
* child protection
Universal and employment-based benefits
Certain benefits , such as parental leave and child allowance are universal. The level of child allowance depends on the number of children in the household, and is payable for children under 18.
All parents have the right to take parental leave, and fathers if domiciled in Finland have the right to a separate farther`s allowance that is paid for 6 – 18 working days.
Finland has two pension systems: the National Pension Scheme and Employment Pension Scheme. Both pay old age, invalidity and survivor`s pensions. Residents are covered by social security schemes which govern basic pensions, sickness and maternity benefits and unemployment benefits.
VI. Social welfare personell
Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuksista ja määrästä eri hoitolaitoksissa on säädetty lailla. Tarkat säädökset on sosiaalityöntekijöillä, päivähoitohenkilöstöllä ja lastensuojelulaitosten henkilöstöllä. Lailla on esim. säädetty, että lasten päiväkodissa tulee olla lastentarhanopettaja/lastenhoitaja kuutta kokopäivähoidossa olevaa yli 6 vuotiasta lasten kohden ja vastaavasti yksi koulutettu työntekijä kolmea kokopäivähoidossa olevaa alle kolmevuotiasta kohden. Vastaavasti lastensuojelulaitosten osalta on säädetty, että yhdessä asuinyksikössä saa olla enintään kahdeksan hoitopaikkaa ja kun yhdessä laitoksessa saa olla enintään kolme asuinyksikköä, on lastensuojelulaitoksen enimmäiskoko 24 hoitopaikkaa. Henkilöstöä tulee asuinyksikköä kohden olla vähintään viisi henkilöä.
Sijaisperheiden hoitajilta ei edellytetä mitään tiettyä koulutustasoa, ammatillinen koulutus on suotavaa, mutta pakkoa siihen ei ole.
By international standards, Finnish social welfare personell is very well educated. The majority have at least institute-level occupational qualification. Typical occupational groups are social workers, home-helpers, practical nurses for social and health care, carers for mentally handicapped persons, kindergarten teachers and children`s nurses.
VII. Conclusion: The Finnish Safety Net
An important element of the Finnish social protection system is its comprehensive social and health services. The core of social protection aims at securing livelihood through comprehensive basic security and income related benefits that guarantee the possibility to maintain a reasonable level of subsistence in different situations of risk.
In Finland, the social protection system has guaranteed society`s coherence, fairness and equality. Almost all households receive some form of income transfer or use social and health services from time to time.
During the harsh slump of the early 1990s the role of social protection was mainly to act as a safety net to cope with high unemployment. Finland has a relatively even income distribution when measured by people`s disposable income. The povetry rate is one of the lowest among the OECD countries.
The main future challenges in Finnish social welfare are long-term unemployment, ageing population, weakening dependency ratio and social exclusion Social and economic differences between municipalities are growing. The Finnish welfare state will need changes in the future – what direction we don`t know, but anyway the Finnish social protection system and welfare state model is widely supported by cirizens.
Käsitteitä
Perhehoito = henkilön hoidon ja kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen
huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella
Perhekoti =luvan saanutta yksityistä perhekotia tai yksityiskotia, jossa anne-
taan perhehoitoa toimeksiantosopimuksen perusteella 4 – 7
henkilölle, henkilöstö asuu yhdessä hoidettavien kanssa
Perhehoitaja =henkilö, joka kodissaan antaa perhehoitoa
Lastensuojelulaitos =lastenkodit, nuorisokodit, koulukodit ( laitoksia, joissa hoidetaan
ympärivuorokautisesti yli 8 henkilöä, henkilöstön määrästä ja
kelpoisuudesta säädetään lailla, henkilöstö ei asu laitoksessa)
Lapsi = alle 18 vuotias
Nuori henkilö =alle 21 vuotias